Tvåspråkig pedagogik – hieno innovaatio, toimiva käytäntö

Ruotsin kielellä on vahva perustuslaillinen asema maassamme ja kunnilla on velvollisuus järjestää palveluita sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsin kielen asemasta ollaan montaa mieltä ja yleistä keskustelua leimaa valitettavasti negatiivinen asenne.

Jyväskylässä tehtiin uraauurtavaa työtä asenteiden muuttamiseksi kun ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjoavassa päiväkodissa toteutettiin kaksikielisen pedagogiikan projekti. Sen sijaan, että lapsille puhuttiin erikseen pelkästään toista kieltä, otettiin käyttöön malli, jossa kielet sekoitettiin. Projektin tavoitteena ei ollut lasten kaksikielisyys vaan uuteen kieleen tutustuminen ja positiivisen asenteen herättäminen. Kaksikielisen toiminnan aloittamiseen löytyi syy myös taloustilanteesta. Se tasasi ryhmäkokoja eikä edellyttänyt lisäresursointia.

Itselleni ruotsin kieli on luonnollinen osa elämääni. Perheeni asui 70-luvulla Ruotsissa ja elin kuusi ensimmäistä vuottani ruotsinkielisessä yhteisössä. Kävin ruotsinkielistä kerhoa ja leikkikoulua, joten kieli tuli tutuksi ja tarttui puheeseenkin vaikka kotikielemme on aina ollut suomi. Muutettuamme Suomeen halusivat vanhempani ylläpitää kielitaitoani ja tilasivat meille kotiin ruotsinkielisen Aku Ankan – Kalle Ankan. Tunnen edelleen myös Mikko Mallikkaan paremmin nimellä Alfons Åberg. Kielitaito on rikkaus ja olen iloinen siitä, että ruotsin kielen taidon olen saanut vähän kuin huomaamatta lahjaksi. Ruotsin kielen taito on ollut myös hyvä pohja muiden kielten opiskelulle.

Kaksikielisen pedagogiikka -projektin tuloksena oli onnistunut käytäntö niin asennekasvatuksen, kielen oppimisen kuin talouden näkökulmasta. Näin hyvä käytäntö tulee ottaa käyttöön ja laajentaa muihinkin kieliin. Kielitaito on rikkaus, jonka arvo kansainvälistyvässä Suomessa on suuri.

Katja Isomöttönen
Folktingsledamot
Riksdagskandidat (Saml)